Aamuauringon hento kajo hiipii ovenraosta sisaan, puikahtaa itikkaverkon lapi vaatimattomaan vuoteeseen heratellakseen hellavaroen yon viimeisia unia tuhisevan urhon.
Tana aamuna, uskokaa tai alkaa, kun herasin kodikkaasta bungalowistamme hyvin levanneena uuteen aamuun, hieroin rahmat silmistani ja kurkistin ulos rantaterassille, en meinannut uskoa silmiani: ulko-ovesta noin kaksi metria koilliseen potkotti riippumatossa aamuvirkku Eino! Toivon etta voitte samaistua draamaan rakkaat lukijat. Nahkaas kolmen kuukauden ajan ei se oo ikina herannyt ennen mua!
Tapahtumapaikkana on Don Detin saari, Mekong-joen alajuoksulla. Varustus: polvihousut ja iltasella vapaavalintainen paidanriepu. Kannykka, kello, avaimet, lompakko ja bokserit ovat vain muiston tuulahdus kaukaa menneisyydesta. Sahkot katkeaa kello kymmenelta jolloin on hyva pulahtaa iltauinnille, kellua selallaan joen kevyessa virrassa ja odottaa tahdenlentoa. Jos ei halua kastella korviaan voi vaihtoehtoisesti sytyttaa muutaman kynttilan ja kellahtaa riippumattoon mehua horppimaan. Muita aktiviteetteja saarella ovat kaveleminen, syominen, potkottely, lueskelu, ristinolla ja potkottely.
Vuosi 2008 paattyi vauhdikkaaseen iltaan taynna soitantoa, laulua ja tanssiaskelia. Vanhaa vuotta keraannyttiin hyvastelemaan koko Don Detin turistikolonnan voimin pienelle hiekkarannalle. Uuden ja uljaan vuoden ensimaisen yon pimeassa, kommimme lopulta kiltisti omiin koppeihimme kollimaan. Joose meinasi tormata polulla kayskennelleeseen jakkiin, mutta muuten kaikki meni mainiosti.
Tuoreen vuoden ensiaskelia on saatu seurata taalla kaikessa rauhassa. Tallainen vapaaherran yksinkertainen elama pienine iloineen tekee eetvarttia tien paalla uuvahtaneelle.
Pitkanmatkalaisena sita jossain vaiheessa kaipaa hengahdystaukoa. Mekin olemme pyyhaltaneet pitkin Aasiaa milloin millakin vempaimella, mahdollisimman epastabiileissa oloissa. Syy on monesti ollut yksinkertainen: mita vaikeampi sen parempi. Joku siina kimurantissa viehattaa, ja se on sitten ajanut meita eteenpain, kauas rysista ja opaskierroksilta.
Nyt on kuitenkin hetki hengahtaa. Uida polskutella, nukkua, lepailla riippumatossa ja syoda hyvin. Elaa, olla ja nautiskella.
Jottei ihan laiskotteluksi mene, niin paljastetaan nyt etta kohta menee viisumit umpeen ja joudumme nostamaan ankkurin talta lahdelmata. Muutama kymmenen kilometria tasta etelaan haamottaa Kambodian kukkulat. Thaimaan kokoinen magneetti oli jo vetamassa meita kovaa vauhtia luokseen, mutta riippuaton rauhassa teimme lopulta toisenlaisen paatoksen. Pitaahan se kultaisen kolmion viimeinen silmukka kayda katsastamassa!
Naihin tunnelmii: Hoo-Eno ja Eino-Matti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Voe velkullat, ikävä on! Täällä meni vuodenvaihde perinteisesti seesteisissä sekiksissä. Lomat alkaa olla kohta ohi ja arki odottaa kulman takana.
Valopisteenä pimeydessä sellanen juttu, että Eeva on tosi innostunu vaihtamaan maisemia talven ajaksi, esim. Thaikkuihin tai muuhun suht relaksoituneeseen spottiin kauas pois turistimestoilta. Tulevaisuudessa mahdollisesti voi sit kiertää Kaakkois-Aasiaa uuden kodin kautta :) Mutta puheen tasollahan tää juttu vielä on.. katellaa jatkossa sit :P
Kultaisesta kolmiosta puheenollen; aiotteko te paukkia Indiaan?
Hei Hoo-eno,
onkos mennyt hyvin? Miten on mennyt matka onko mennyt hyvin vai huonosti vai hauskasti? Vai oletko käynyt junassa vai onko juna myöhästynyt vähän? Mitä tuot minulle tuliaiseksi? Tuotko rekka auton vai kaivurin vai pienen rakennustelineen mutta ei oikeeta rakennustelinettä ja leikki työmiehen ja leikki traktorin... Menen tänään Töölön mummolaan riisun joulukuusen Markku-papan ja Irma-mummin kanssa ja minä saan sieltä joulukuusesta pipareita ja omenoita ja karkkia ja sitten suklaata.
Terveisiä Joonatanilta. 3-v
(sanelun mukaan muistiin kirjoitti Elina-äiti)
Kuulostaapa hyvältä, olette osanneet pysähtyä!
Kot-Suomessa pitkät lomat tässä vuodenvaihteessa on päästäneet vähän samankaltaisiin tunnelmiin, joita tunnelmia tosin on hankittu hiihdolla ja saunomisella, hyvin syömisellä ja ystävien tapaamisella.
Mukavaa matkanjatkoa teille ja Eikalle halaus äidiltä!
Roope ja pojat!
Kotona äipällä on ollut huoli, kun ei ole kuultu Roopesta mitään ja puhelinkin on mykkä.
Toivottavasti kaikki on ok ja ilmottele heti, kun voit.
Täällä on ihana talvi ja sataa lunta. ISO HALI ROMPPAISELLE ja TERKUT kaikille!
T. Äippä, Mikko ja kaikki karvaset ja karvattomat
Lähetä kommentti