28. tammikuuta 2009

Mie oon Kambodiasta!

Kap!

Muistan kun joskus vanhoina hyvina aikoina Suomessa kaytiin vilkasta keskustelua kerjalaisista. Ensimainen aalto romanialaisia yrittajia saapui kerjuulle Helsingin katukuvaan muistaakseni talvella 2007. Lukijan lyhyet -palstoilla monet jakoivat yhteisen kannan: "Ei niille saa antaa! Kohta on koko maa taynna kurjia muukalaisia, jos niita kaydaan taalla hyysaamaan!"

Thaimaan katuja tallatessa, ei reissumies voi valttya pyytavalta katseelta ja ojennetulta kadelta. Me olemme poikien kanssa kayneet monia arvokeskusteluja tasta aiheesta. Onko pyytavalle aina annettava? Itse olen vankasti seisonut tallaisen laupeudentyon kannalla ja pyrkinyt aina suomaan ainakin muutaman kolikon kerjalaisille. Ymmarratte siis varmasti kun kerron etta nahtyamme eraana paivana Bangkokissa yksijalkaisen miehen, joka resuisissa vaatteissa raahautui mahallaan maassa, tyontaen pienta rahakippoa edessaan, en mina voinut olla tuntematta hurskauden pistoa rinnassani. Eikka ja Joose olivat myos yhta mielta siita, etta tama mies on totisesti avun tarpeessa. Nain siis kumarruin hanen puoleensa, myotatuntoinen ilme kasvoillani ja ojensin 100 bhatin setelin tuolle elaman pieksamalle raasulle. Yllatyksekseni han puhkesi riemukkaaseen kiitokseen: "Thank juu man! I'm from Kambodia!". Huh huh! Siina on kaverilla elamanasenne kunnossa.

Kaksi paivaa myohemmin meita vastaan nilkutti metrotunnelissa hienoon pukuun ja kavelykeppeihin sonnustautunut, oudun tutun nakoinen bisnesmies.

Ei ole mustavalkoista, ei. Valilla taalla kohtaa maailman oikullisuuden niin suoraan, eritavalla kun puhtoisessa Suomessa, etta se pistaa miettimaan. Yksi esimerkki on prostituutio. Tata maailman vanhinta ammattia ei nailla leveyspiireilla juuri salailla. Vaaleat keski-ikaiset miehet istuvat nuorien thaipoikien ja -tyttojen kanssa samoissa kahviloissa, joissa me kaymme aamupalalla. Suomessa prostituutio, kuten muutkin paheet, ovat niin tarkoin salattuja, etta helposti paatyy silmat sinertaen uskomaan, ettei sellaista tapahdu meilla. Pyh. Ei mene enaa lapi miulle!

Ettei ihan liian journalistiseksi mene taman tekstin ote, niin siirrytaan yhdessa Malesiaan: palmut huijuvat lakahdyttavassa kuumuudessa, aurinko porautuu sateillaan matkamiehen nenanpaahan ja muualle, merivesi on kuin Savonlinnan uimahallin lastenaltaassa ja hiekkarannan santa polttaa varpaita. A 'vot! - Pystytteko samaistumaan, hiihtolomalaiset? :)

Tosiaan posottelimme noin viikko sitten Bangkokista junalla yon yli Malesiaan. Vietimme muutaman paivan Georgetownissa Penang saarella. Loysimme muutaman luonnonkauniin hiekkarannan ja jarjestimme rantaturnajaiset. Eino osoittautui armejan kayneena sissina Penang-beachin painimestariksi. Itse taas niitin kunniaa nospajalkana rantajuoksussa.

Saatuamme (kerrankin!) vaivattomasti kopattua Thaimaan viisumit taskuihin, jatkoimme matkaa seuraavalle saarelle, Langkawihin. Oli Kiinalainen uusi vuosi ja kaikki hostellit, resortit ja bungalowit olivat viimeista paikkaa myoten taynna. Olimme tavanneet lautalla uusia ystavia, ja nyt meidan Iranilais Brasilialais Suomalainen ryhmamme oli ajautumassa kirjaimellisesti tahtikaton alle uinumaan. Luojan lykysta loysimme lopulta yhden huoneen jossa oli kaksi tuplapatjaa ja levitettava sohva! Kuin mittojen mukaan tehty. Seuraavat kaksi paivaa viettelimmekin kommuunielamaa. Kiinalainen uusivuosikin vierahti ihan juhlavissa merkeissa.

Nyt on taas laskeuduttu takaisin reppumiehen arkeen. Olemme kuitenkin valmistautumassa jo uuteen koitokseen. Etela-Thaimaassa, kivenheiton paassa Chaya nimisesta kaupungista johonkin suuntaan, sijaitsee Buddhaluostari Suan Mokh - meidan tuleva maaranpaamme. Suan Mokhissa jarjestetaan kymmenen paivan retriitteja lansimaalaisille, kaupunkien pauhauksesta pakoon pyrkiville matkailijoille. 1. Helmikuutta astumme tutustumaan luostarielamaan.

Kertokaahan talvikuulumisia ystavat. Kiitos.

- Hessu

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Näitä on ehkäeniten mukava lukea ikinä !!

Tositositosipaljon terveisiä sinne kaikille!

ps. tuossa alkaa myös lähenemään se päivä jolloin ekat ilorokkiartistit paljastetaan !!

xoxoxoxoxoxooxoxoxo!!!!

K

Anonyymi kirjoitti...

Moikka pitkareissulaiset! Mie palasin reilu viikko sitten Suomen kamaralle ja talviseen arkeen. Oli kiva lukea seikkailuistanne Yrjonkaupunkingissa..meillakin oli siella mukavaa ja tykkasin Malesian meiningista. Kuumia hiekkarantoja ja aurinkoa on kovasti ikava taalla, mutta onneksi ei ollut ihan tappopakkasia vastassa heti. Ensi viikolla menen toihin ja asunnon sain vuokrattua Juvalta kans. Sellasta se, mukava on olla kotomaassakin pitkasta aikaa. Kuvien plaraaminen on taalla huudossa ja pitaisi koittaa jonkunlaista kokoelmaa niista esiteltavaksi kasata. Tammonen blogi se on siita hyva, etta on sitten joitain kuvia ja tuntemuksia tallennettuna aidosti tien paalta. On teistakin varmasti kiva lukea ja muistella sitten reisuun jalkeen naita. Ja teksit on hienoa journalistiikkaa! Lehteen vaan toihin poijjaat. Mukavaa, etta menette luostarielamaankin tutustumaan, se on varmasti sellainen rauhoittava paikka toden totta. Voimia ja iloa reissuillenne toivottelee:Anu Pee
Ps. Teidan valitsema Yangshuon hostelli voitti parhaus ja siisteys ja hienous kisan matkallamme. Oli siella mukavaa ja helppoa elamaa.

Anonyymi kirjoitti...

Moi poijjaat! Tykkiä kun jaksatte päivitellä kuulumisia. Ois perhanan hauska jo pitkästä aikaa nähdä teidät iha livenä!

Reissu vaikuttaa jo tässä vaiheessa tehneen tehtävänsä, kerta pohdittavaa riittää ja uusia näkökulmia on avautunut tien päällä.

..Niinhän sitä sanotaan, ettei se kuuluisa ruoho aina ole vihreämpää rajaviivan toisella puolella, mutta kyllä teidän seikkailut siltikin aiheuttaa meikässä pieniä kateuden reaktioita...

Mutta joka tapauksessa leppoisia chanttaus hetkiä! Pistäkäähän stooria linjoille munkkielämästä ja sen rutiineista, kunhan tietokoneen äärelle erehdytte tämän uuden kokemuksen jälkeen :)

Gnurfu kuittailee

Anonyymi kirjoitti...

Ainiin, talvikuulumisista sen verran, että Bietron kanssa tehdään kovasti töitä Jib That Shit cityrail tourin eteen, joka tulis ilmeisesti olemaan suurin lumilautailu-ja newschoolhiihtotapahtuma Suomessa ens kaudella...

tarkotus ois Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin keskustoihin luoda laskupuitteet, jossa rookietason (ja jos saadaan, ni vähä kovempiaki skillsekä omaavat) laskijat pistäis putket kuumaks ja sitä rataa...

Tän lisäks on muutama muu snoukkaprokkis menossa ja helmikuussa ois tarkotus järkätä tutuille retrobileet Wanhalla Kasinolla. Siinä sivussa sit jotai satunnaishommia mitä löytyy

Illat menee kirjoja lueskellessa ja tulevaa suunnitellessa. Päivät Tiimiakatemialla palloillessa yrittäjyyden leikkien merkeissä.. :)

Jyväskylä on ihan mukava paikka.. ei ihmeempää.. elämä pyörii aikalailla koulun ympärillä. Mutta onneks pääsee aina eskapismin makuun tätä blogia lueskellessa!

Aikalailla erilaiselta maistuu elämä verrattuna siihen ku viimeks tavattiin. Elämä on sitoutunu tuohon kouluun yllättävän vahvasti, kun sosiaaliset kuviot ja luppoaikakin liittyy tavalla tai toisella siihen. Ja just sen takia on iha superia lueskella teidän juttuja tietäen, että teidän kuviot on..noh, hitusen erilaiset :) Näin se elämä kuljetteleee

Tilannetta buustaa maaliskuussa starttaava Madventuresin 3. tuotantokausi. Sanokaa terveisiä jäbille jos näätte, taitavat olla paraikaa kuvausreissuilla siellä Idän Tuulissa

P

Anonyymi kirjoitti...

Terve Hessu ja koko reissuporukka

Kotisuomessa on talvi tiukimmillaan: pakkasta oli yöllä yli 25. On siis kuulasta ja kaunista.

On teillä kyllä melkoisia kokemuksia ja kommelluksia takana. Toivottavasti edes osa niistä tallentunut videolle?

Ja nätit tytötkin alkavat löytyä nyt blogikuvista :)

Iloiset terveiset siis täältä kotipuolesta U-niemeltä

I & P & P & L & J & V

Anonyymi kirjoitti...

Terve mieheen, miehet!

Mukava lukea näistä teidän edesottamuksistanne. Matkanne saa tällaisen blogin myötä aivan uuden ulottuvuuden, ystävät saavat kommentoida ja elää hetken kuin olisivat itse mukana.

Ja reissu tuntuu menevän yhä syvempiin sfääreihin, kun nyt jo temppelireissunkin teette. Pitäkäähän kuitenkin jumalat jalassa ja housut mielessä, niinkuin Ismo opettaa :)

Ihan sellaista kysyisin, että olivatko ne iranilaisbrasilialaiset kumppanukset tuossa kuvassa oikella vai vasemmalla puolella näin katsojasta päin tarkasteltaessa. Toivottavasti oikealla ;)

Jukka

Anonyymi kirjoitti...

Heeei!

Kiva aina välillä lueskella teidän juttuja! Tuli hassu olo ku Junon Matkamies alko soida taustalla tätä lukiessa.

"Reissumies mukaan, keppi ja nyytti
Joten hyvät kansalaiset
Suoraan sanottuna suomi mua sapettaa
Ehkä tsägäl tää on mulle rakas isänmaa
Lentolippu Thaimaahan no hey mom.."

Täällä pääkaupunkiseudullakin on lumi pysynyt maassa jo yli kuukauden putkeen. Koulun parissa kuluu aika, ei kylläkää opiskellessa vaa muuten :) Olis kiva nähdä teitä jo kohta! Reiliä suunnitellaan kesäks yhen kaverin kans, ja Petra-siskon kans Prahaan varmaa suunnataan pääsiäiseks.

Katri & Riesu-kisu

Anonyymi kirjoitti...

:D Tänään löisin bloginne. Että en yhtään aikaisemmin. Hienolta kuulostaa. Vähän lämpimämpää varmasti kuin täällä pieksämäen ikijäässä. Opiskellu oon ja en paljon muuta oo kerinny. Keväällä taas Helsinkiin harkkaan. Oikein teet Heikki kun autat, olen samoilla linjoilla :).

Hyvää vointia ja kiva nyt lopultakin löytää paikka jossa lukea jotain teistä. Törmäillään kun palailette.

Terveisin: Risto